Tiistai 2.10.

Nyt on koulu sitten tarkastettu ja hallinnollisia puutteita löydetty. Tarkastajat eivät olleet yhdelläkään oppitunnilla vaan haastattelivat opettajia yksitellen ja tarkastivat lippusia ja lappusia. On se byrokraattista. Minuakin haastateltiin ja kehuin kirkkain silmin suomalaista koulua paremmaksi kuin indonesialaista. Ei täällä ole kuultu Pisa-tutkimuksesta mitään. Tarkistin netistä ja siellähän se Indonesia on ihan hännillä enkä yhtään ihmettele.

Meillä täällä perheessä oli traaginen tapaus. Nuori rouva sai keskenmenon neljännellä kuukaudella. Meillä Suomessa olisi lähdetty ambulanssilla sairaalaan, mutta täällä synnytettiin sikiö kotona ja vasta seuraavana päivänä mentiin sairaalaan mottoripyörän päällä.

Ensimmäisessä kuvassa on koulun henkilökuntaa, toisessa lippuseremonia, joka tapahtuu joka maanantai ja jalkojen heiluttelu ja komennot kestävät n. puoli tuntia.  Seuraavassa kuvassa Eki on matkalla jätskiostoksille riisipeltojen halki. Huvitukset ovat aika pieniä täällä. Kun minä tulen koulusta, mennään paahtavassa helteessä ostamaan jätskiä supermarketista. Täällä meidän kylällä ei ole missään kioskissa pakastinta. Viimeisessä kuvassa on naapurin lapsia, siinä näkyy osittain kylän nimikin, Semoya.

Huomenna minulla on retki hammaslääkärille, puraisin jotakin kovaa ja hammas halkesi. Saan jonkun paikallisen tulkiksi ja hammaslääkärin vastaanotto on sairaalassa. Toivottavasti ei kamala kokemus.