Lauantai 1.12.2012

Tuntuu oudolta katsella netistä kuvia Suomesta, kun täällä hikoillaan entiseen malliin.

Torstaiaamuna menimme taksilla kaupunkiin ostamaan kakkuja. Ensimmäinen kakku syötiin koulussa opettajien kanssa, siitä on yksi kuva. Siellä on myös kuva oppilasraukoista, jotka kurkkivat ikkunan takana, kun opet syövät kakkua. Illalla sitten tänne kotiin tuli lähes 40 vierasta. Syötiin kakkua, juotiin limsaa ja teetä ja vielä oli jäljella Suomesta tuotuja karkkeja. Pidettiin puheita (yhdessä kuvassa pidän puhetta ja Fatschud tulkkaa), laulettiin ja vähän itkettiinkin. Oli mukava tunnelma. Yhdessä kuvassa halailemme naapurimme Juminemin kanssa, joka on tehnyt ruokamme ja joka piti hienon puheen.

Perjantaina olin normaalisti koulussa. Tänään lauantaiaamuna menimme koululle jo 7 jälkeen. Siellä oli koko koulu pihalla, rehtori piti puheen, jossa toistui usein nimeni, toivottavasti positiivisessa yhteydessä. Yksi poika piti englanniksi puheen, jonka sain myöhemmin paperilla. Saimme lahjaksi batiikkipaidat ja taulun, joka on vielä paketissa. Halailtiin ja itkettiinkin taas. Kaikki oppilaat kulkivat jonossa kättelemässä meidät ja sitten oli aika sanoa Selamat tinggal ja vilkutella. Sain vapaapäivän, tultiin kotiin pakkaamaan. Kello on nyt 10, taksi tulee klo 13. Sitten on taas varmaan koko naapurusto paikalla halailemassa ja itkemässä. Ovat nämä niin ihania ihmisiä, ei näitä hevin unohda.

Paljon on varmaan jäänyt kertomattakin, kaikkea ei sillä hetkellä muista, kun kirjoittaa. Rambutanit muuten ovat kypsyneet ja ovat ihanan mehukkaita. Nämä ihmiset kyselevät, että eikö Suomessa todellakaan kasva mangoa, banaaneja jne., eikö edes papaijaa. Koulupuvuista kyseltiin. Maanantaina ja tiistaina oppilailla on punavalkoiset puvut, tytöillä pitkät hameet. Opettajilla on silloin virkaasu, lapsen kakan väriset vaatteet. Seuraavina päivinä on batiikkia. Jos on liikuntaa, oppilailla on koulun verkkarit, pitkissä hameissä ei tarvitse juosta. Yhtenä päivänä viikossa on koulun jälkeen jotain potkunyrkkeilyä, tytötkin ovat siinä mukana. En käynyt katsomassa. Sormuksia olen saanut lisää. Tupakka-aski maksaa 70 senttiä, mutta emme ole alkaneet tupakoida.

Tämä oli sitten viimeinen blogikirjoitus. Mukavaa joulualusaikaa kaikille. Me menemme vielä huomenna Balille paistattelemaan.