Keskiviikko 7.11.2012

Viimeinen Semarangin reissu tehty. Onneksi olimme kaksi yötä, koska matka kestää reilut 4 tuntia, vaikka ei pitä olekaan. Matkalla ihmettelimme, että emme ole nähneet yhtään kolaria, vaikka liikenne on sekalaista, ohitellaan milloin miltäkin puolelta ja välissä puikkelehtivat moottoripyörät. Hotellimme edessä olevalla kadulla oli sunnuntaiaamuna klo 6-7 autoton aika ja ihmisiä oli paljon pyöräilemässä, kävelemässä ja rullaluistelemassa jo siihen aikaan. Hotellin edessä oli ohjattua jumppaa, johon minäkin saatoin osallistua omasta huoneesta käsin.

Samanlaisia kokemuksia kuin minulla oli muillakin vapaaehtoisilla kouluista. Tehdään mitä sattuu, ei kuunnella yhtään opettajaa, meteli on valtava jne. Minun koulussa opet sanoivat, että näiden lasten vanhemmista monet ovat läheisessä tupakkatehtaassa töissä ja lapset ovat isovanhempien hoivissa, jotka eivät pidä koulua mitenkään tärkeänä. Kuulemma Yogyakartassa on hyviäkin kouluja, mutta näistä lapsista varmaan monet jatkavat vanhempiensa työtä tupakkatehtaassa tai viljelevät riisiä tai pähkinää. Suomessa sanotaan usein, että nuoret osaavat englantia, koska meillä on telkkarissa tekstitys ja he kuulevat englantia. Niin on täälläkin, mutta eivät he silti osaa. Olen yrittänyt jutella monien yläastelaisten ja lukiolaistenkin kanssa, mutta ei siitä mitään tule. Eräs vapaaehtoinen, joka opettaa yliopistossa tulevia englannin opettajia, sanoi, että siellä on monta, jotka eivät osaa muodostaa ainoatakaan lausetta.  Mutta kyllä tässä opetustyylissäkin olisi paljon parantamisen varaa.

Täällä ei muuten näy missään lastenvaunuja tai -rattaita. Pienet kulkevat huivin mutkassa rinnoilla, myös motskarilla ajettaessa. Kerjäläisiä on aika paljon ja aika usein paikalliset näyttävät antavan heille rahaa. Liikennevaloissa  on josjonkinlaista ketkuttelijaa ja banjon rämpyttelijää.

Meidän kokkimme Mrs. Juminam on vähän paremmassa kunnossa, näytti lääkkeitä, joita oli saanut, mutta paraneekohan sappikivet lääkkeillä. Eilen hän oli jo laittanut meille ruokaa ja lautasella oli raa'at kananmunat, oli unohtanut keittää. Kananliha oli täynnä jotakin pikkuelukoita, jotka hän huiskaisi pois, kun huomautin niistä. Mutta kyllä hänen ruokansa ovat pääosin olleet  ihan syömäkelpoisia. Aina on riisiä, sitten kanaa tai kalaa, paljon vihannesmössöjä, tofua, paljon chiliä ruoissa. Soto, kana-vihanneskeitto on hyvää. Täällä syödään paljon paljon kaikenlaisia naksuja.

Olen lukenut täällä kirjan ' A thousand splendid suns', suosittelen. Annoin sen enkun opelle samoin kuin War and Peace-kirjan, jonka myös olen lukenut täällä. Ei hän ollut koskaan kuullut Tolstoista ja  ihmetteli kirjan paksuutta.

Naapurimme Simon kertoi eilen elämäntarinaansa. Hänen isovanhempansa olivat hollantilaisia, jotka pakenivat Hollantiin, kun japanilaiset valloittivat Indonesian, ja jättivät Simonin isän, joka silloin oli aivan pieni, tänne indonesialaisten hoitoon. Hänen isänsä meni sitten naimisiin indonesialaisen tytön kanssa, mutta nyt he ovat eronneet. Simonin isovanhemmat olivat nähneet poikansa 30 vuoden jälkeen. Nyt isovanhemmat ovat kuolleet, mutta Simonin isä ja äiti elävät edelleen täällä Yogyakartassa. Isä kuulemma vierailee usein Hollannissa. Simon on luvannut tulla Suomessa käymään heti kun hän saa lottovoiton. Pieni ongelma on se, että täällä ei ole lottoa ja kortinpeluukin on kielletty. Simonilla on muuten sukunimikin, josta hän on ylpeä. Täläläisillähän ei ole sukunimeä.

Kävimme sattumalta kaupassa, jossa myytiin upeita kylpyhuoneiden kalusteita, eli kyllä täältä kaikkea saa, jos on rahaa. Ne tavarat ovat valovuoden päässä niistä tavaroista, joiden keskellä me elämme. Lehdissä kirjoitellaan, että Aasiassa tikittää aikapommi taloudessa. Se on jäänyt Euroopan ahdingon taakse, mutta kuulemma esimerkiksi Kiina ja muutkin maat ovat  kovasti velkaantuneita.

Koulussa annettiin kolmoisrokotuksia ainakin ekaluokkalaisille. Toiset olivat oikein reippaita, mutta monia itketti kovasti jo neulan näkeminen. Toinen kuva on opettajainkokouksesta, jossa rehtori johtaa puhetta.

Olemme kävelleet täällä tien oikeata reunaa, katukäytäviähän ei ole, koska täällä on vasemmanpuoleinen liikenne. Naapurit ovat nyt neuvoneet, että pitäisi kulkea vasemmalla, koska on vasemmanpuoleinen liikenne. Ei meinaamennä perille, että turvallisempaa on nähdä vastaantuleva liikenne, jotta voi hypätä ojaan tarpeen vaatiessa. Jalankulkijahan ei ole täällä minkään arvoinen.